Uutiset

Projektimaailmassa tapahtuu kaiken aikaa. Kokoonnutaan konferensseihin, julkaistaan tutkimuksia, järjestetään kilpailuja, jaetaan tunnustuksia, kehitetään järjestelmiä ja työkaluja. Syntyy uutisia. Seuraamalla uutistarjontaa pysyt kärryillä, missä mennään. 

Entä mitä uutta ja kiinnostavaa sinä olet kohdannut omissa ympyröissäsi? Vinkkaa siitä meille muillekin. Syntyy uutinen!

Uutiset

30.10.2018 7.55

Vuoden Projektiteko 2018 -kilpailun voittajat on valittu

Tänä vuonna yhdistys valitsi voittajiksi kaksi projektitekoa: Suomenlinnan merenalaisen tunnelin peruskorjauksen allianssimallilla sekä Länsimetro -projektin kakkosvaiheen big room -johtamismallin.

Projektiyhdistys järjestää vuosittain kilpailun Vuoden Projektiteko. Vuoden Projektiteko voi olla yhteiskunnallisesti merkittävä, tuoda oivallisen ratkaisun työ- ja arkielämän ongelmaan. Tai se on tuloksekkaasti vaalinut ympäristö- ja luontoarvoja. Tai se on voinut avata organisaatiolle uuden liiketoiminnan ja laajempia markkinoita. Projektiteko voi olla organisaatiolle arvokas referenssi markkinoinnissa ja tarjoustoiminnassa. Toisaalta projektiteko voi olla vaikkapa toimialalle pilotoitu uusi toimintatapa, projektimalli, sopimusmalli tms. Tänä vuonna yhdistys valitsi voittajiksi kaksi projektitekoa: Suomenlinnan merenalaisen tunnelin peruskorjauksen allianssimallilla sekä Länsimetro -projektin kakkosvaiheen big room -johtamismallin.

Yhteistuumin kohti yllätyksiä

Suokki_tunneli_7_lähes_valmista_uusi_asfalttiSuomenlinnan merenalaisen kunnallisteknisen tunnelin peruskorjauksesta vastanneen allianssin muodostivat Suomenlinnan hoitokunta yhdessä Pöyryn ja YIT:n kanssa. Vuonna 1981 käyttöön otettu 1,3 kilometrin tunneli oli päässyt huonoon kuntoon: Vuotovedet olivat aiheuttaneet korroosiota teknisille järjestelmille ja veden mukanaan tuoma radon rajoitti huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa. Peruskorjauksessa kalliota tiivistettiin ja lujitettiin. Tunnelin talotekniset järjestelmät uusittiin kauttaaltaan ja niiden sijoittelua keskitettiin hälytysliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

Työmaa-alueet sijaitsivat kulttuurihistoriallisesti arvokkailla ja asukkaille rakkailla virkistys ja vapaa-ajanviettoalueilla. Erityispiirteenä hankkeessa oli sidosryhmiä moninkertaisesti hankkeen kokoon nähden. Allianssiin palkattiin kokoaikainen vuorovaikutuskoordinaattori. Tunnelin käyttäjät olivat mukana projektissa. Kaikille sidosryhmille tarjottiin mahdollisuus tulla kehittämään projektia allianssin alusta lähtien. Myös rakennusvalvonnan kanssa löydettiin hankkeeseen sopiva joustava yhteistyömalli.

”Helsingin Kaivopuistosta lähtevän Suomenlinnan tunnelin työmaan ovat monet pk-seutulaiset noteeranneet. Myös työmaan sulautuminen ympäristöön on ollut merkillepantavaa. Suomenlinnan tunneliallianssissa on ennalta tunnistettu hankkeen erityspiirteet ja osattu panostaa rakentamisosaamisen lisäksi myös sidosryhmiin ja viestintään”, Projektiyhdistyksen palkintolautakunta perustelee.

Palkintolautakunnan mukaan ympäristö otettiin kiitettävästi huomioon sekä projektin toteutuksessa että projektityömaan järjestelyissä. Erityistä huomiota kiinnitettiin pitkiin käyttöikiin ja rakennustarvikkeiden ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi muovin käyttöä vältettiin.

Pienin allianssiprojekti Suomessa

suomenlinnaLoppuvuodesta 2017 aikataulussa valmistuneen peruskorjauksen budjetti oli noin 7 miljoonaa euroa ollen näin pienin allianssimallilla tehty projekti Suomessa. Tunnelin peruskorjaushanke todisti allianssimallin soveltuvan erittäin hyvin myös pieniin kohteisiin etenkin, kun hankkeen sijainti, tekniset ratkaisut ja työmaaolosuhteet ovat vaativat ja kyseessä on peruskorjaus.

Projektiteoksi kelpasi palkintolautakunnalle myös rohkeus valita allianssimalli, vaikka projektin pieni koko ei sen käyttöönottoa aikaisempien kokemusten puuttuessa tukenutkaan.

Ennakkoon tiedettiin, että projektin aikana tulee esille asioita, jotka vaikuttavat lopulliseen tekniseen ratkaisuun. Tietoinen toimintamalli oli, että suunnitelmat tarkentuivat lähtötietojen täsmentyessä projektin aikana. Allianssi mahdollisti yhteisen innovoinnin, suunnitelmien tarkentamisen ja kustannusten optimoinnin työn edetessä ja tiedon lisääntyessä. 

”Olisiko tässä ollut mahdollista onnistua yhtä hyvin, ellei toteutusmalliksi olisi rohkeasti valittu allianssimallia”, projektiyhdistyksen palkintolautakunta tuumii.

 Läksyt opittu ja hommiin ryhdytty

indav oy_timo kauppila_tilannehuoneLänsimetron kakkosvaiheen projekti Matinkylä-Kivenlahti on siirtynyt big room-malliin, joka tarkoittaa yhteistä tilaa, johtamismallia ja tilannekuvan hallintaa. Muutos on suuri verrattuna malliin, jolla Länsimetron ykkösvaihe Ruoholahti-Matinkylä toteutettiin. Tarkennettu kakkosvaiheen kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.  Tavoitteena on luovuttaa osuus operaattorin käyttöön vuoden 2023 aikana.

Koko Länsimetron kakkosvaihetta rakentava projektiorganisaatio on muuttanut yhteisiin big room tiloihin. Saman katon alla työskentelevät Länsimetro Oy, konsultit ja muut hankkeessa mukana olevat tahot. Myös kaupungin edustajille ja HKL:lle on varattu omat työpisteet, mikä parantaa tiedonkulkua yhteistyökumppaneiden kanssa.

Big roomissa kommunikaatio on suoraa ja nopeaa. Tiedonkulkua on parannettu luomalla sisäisen viestinnän toimintamalleja ja kanavia. Tiedonkulkua, luottamusta ja yhteistyön sujuvuutta mitataan säännöllisesti.

Ainutlaatuinen projekti

länsimetroMetrorakentaminen on harvinaista. Pitkä kesto ja yhteiskunnallinen merkittävyys tekevät Länsimetro -projektista ainutlaatuisen jopa eurooppalaisessa mittakaavassa.

”Länsimetron rakentaminen on valtakunnallisesti ja erityisesti pääkaupunkiseudulla suuren huomion ja julkisuuspaineen kohteena. Eittämättä jo ykkösvaiheen aikana olisi ollut syytä nopeampaan reagointiin ja jämäkämpään projektijohtamiseen,” Projektiyhdistyksen palkintolautakunta toteaa.

Vuosi 2016-2017 oli vaikeaa Länsimetron projektiorganisaatiolle, kun projekti myöhästyi ja sai negatiivista julkisuutta. Onneksi projektilla oli kykyä miettiä toimintaa ihan uudelta pohjalta perustuen osapuolten vahvaan luottamukseen ja haluun toimia hankkeen parhaaksi. 

Länsimetron ykkösvaiheesta saatujen kokemusten perusteella todettiin, että projektiorganisaation toimintaa on parannettava erityisesti tiedonkulun ja johtamisen kautta. Big room on parantanut projektin tehokkuutta ja mahdollistaa tehokkaan projektinjohtamisen. Big room-mallin hyödyt mitataan 2023, kun kakkosvaihe valmistuu.

Palkintolautakunta kiittelee projektiteoksi sitä, että Länsimetron kakkosvaiheen uusi projektiorganisaatio osoitti viisautta perehtyessään kerättyyn ’Lessons Learned -dataan’ ja rohkeutta tehdessään merkittävän muutoksen projektin johtamis- ja työskentelymallissa.

”Kaikki projektiammattilaiset seuraavat nyt suurella mielenkiinnolla Länsimetron kakkosvaihetta ja sen yhteydessä bigroom -työskentelystä saatavia kokemuksia ja oppeja. Näitä kokemuksia ja oppeja voidaan toivottavasti jatkossa hyödyntää laajasti projektien onnistumiseksi ja projektiammattilaisten hyödyksi”, palkintolautakunta summaa.  

Lisätietoja:

Projektiyhdistys ry: Jouko Kaaja, Projektiyhdistys ry, 0400 403 145, jouko.kaaja@pry.fi

Suomenlinnan huoltotunneli:

Heikki Kuivaniemi, Talotekniikan rakennuttaja, Suomenlinnan hoitokunta, puh. 0295 338 331

Harri Kuula, Osastojohtaja, tunnelit ja maanalaiset tilat, Pöyry Finland Oy, puh. 010 332 6096, harri.kuula@poyry.com

Klaus Einsalo, Projektipäällikkö, Pöyry Finland Oy, puh. 010 332 1114, klaus.einsalo@poyry.com

Satu Tammilehto-Hänninen, allianssin projektipäällikkö, YIT Rakennus Oy, puh. 040 830 8097, satu.tammilehto@yit.fi

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

Länsimetron kakkosvaihe: Satu Linkola, viestintäjohtaja, 046 877 3392, satu.linkola@lansimetro.fi

 

 


Palaa otsikoihin