– Minusta piti aina tulla kirurgi, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun opiskeluvaihtoehdoksi nousi aikanaan sellainen uusi innostava asia kuin ATK, Taina Rämö-Korpinen naurahtaa. 

Rämö-Korpinen lähti lääkärin opintojen sijaan opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistoon. Opinnoissaan hän pääsi ensimmäisen kerran tutustumaan projektien maailmaan. Viimeisen 30 vuoden aikana Rämö-Korpinen on tehnyt merkittävän uran muun muassa kansainvälisten ohjelmistotalojen johtotehtävissä. Hän on johtanut useita eri liiketoimintoja ja organisaatioiden sisäisiä muutos- ja kehitysprojekteja eikä karta haastaviakaan tilanteita ja rooleja. 

– Koen olleeni ikään kuin työelämän ensihoitaja, palomies ja rakennusmestari. Kun jossain on “palanut”, pitänyt luoda tai käynnistää uutta tai ollut muutoksen hetki käsillä, on minut usein kutsuttu paikalle, hän kertoo. 

Yksi Rämö-Korpisen mieleenpainuvimmista kokemuksista projektinhallinnan parissa oli, kun hän saapui uutena kansainväliseen ohjelmataloon ja pääsi onnistuneesti saattamaan läpi suuren kulttuurinmuutoksen. 

– Kolme yritystä oli yhdistynyt, haasteena oli useat toimintamallit ja osin niiden puutekin. Tehtäväni oli tuoda yritykseen uusi, yhteinen projektimalli. Uusi toimintamalli ulotettiin toimitusprojektien lisäksi myös sisäisiin kehitysprojekteihin. Urakka oli iso, mutta palkitseva, ja tuloksetkin alkoivat näkyä välittömästi. Yhtenä mittarina oli saattaa toimitusprojektien reklamaatioiden määrä nollaan ja sen myös saavutimme, Rämö-Korpinen kertoo. 

Tällä hetkellä Rämö-Korpinen toimii Peili Consulting Oy:n toimitusjohtajana. Perustehtäviensä ohessa hän tekee paljon johdon kehittämistyötä Senior Leadership Coachina. Hän suoritti taannoin myös kansainvälisen liikkeenjohdon konsultin tutkinnon, CMC:n. 

– Minua on aina kiinnostanut johtaminen, sen erilaiset haasteet, monipuolisuus ja uusiutumisen mahdollisuus. Kaiken ytimessä ovat ihmiset. Tärkeää olisi aina pyrkiä luomaan edellytykset sille, että jokainen yksilö kykenee kukoistamaan työssään, ja yhteistyöllä synnytetään monikertaisesti voimaa sekä perusta onnistumiselle. Niin projekteissa kuin muussakin johtamistyössä aivan liian usein keskitetään päähuomio rakenteisiin, kuten prosesseihin, metodeihin ja malleihin. Se on välttämätöntä, mutta ei saisi tapahtua ihmisten kustannuksella. Loppupelissä yhteistyössä on se voima ja taika, joka ratkaisee onnistumisen, Rämö-Korpinen sanoo. 

Matka Projektiammattilaiset ry:n luottamustoimiin 

Töiden ohella vapaaehtoistyö on kulkenut merkityksellisenä osana Rämö-Korpisen elämää. Hänen matkansa PRY:n toimintaan ja hallitukseen kulki muutaman mutkan kautta. 

Rämö-Korpinen työskenteli Dativon projektinhallintayksikössä 1990-luvun alkupuolella. Siellä kollegoina olivat Markku Levonen ja Matti Haukka. Noihin aikoihin tutuksi tuli myös pitkän linjan projektiammattilainen Matti Ahvenharju. Haukka ja Ahvenharju ovat kumpikin nykyään PRY:n kunniajäseniä. Heillä kummallakin on pitkä historia PRY:n aktiivijäseninä ja Ahvenharjulla myös IPMA:n puolella.  

Rämö-Korpinen jäi äitiyslomalle, jonka jälkeen kolmikko Levonen, Haukka ja Ahvenharju houkuttelivat hänet mukaan Projekti-Instituuttiin. PRY:n edeltäjän, Projektitoimintayhdistyksen, asiat tulivat Rämö-Korpiselle jo noihin aikoihin tutuiksi. Osa yhdistyksen asioista hoidettiin siihen aikaan Projekti-Instituutin toimesta. Parin vuoden jälkeen Rämö-Korpinen teki pitkään kansainvälistä uraa ja palasi vuonna 2011 Projekti-Instituuttiin toimitusjohtajaksi. 

– Niihin aikoihin Matti Haukka jätti paikkansa PRY:n hallituksessa ja ehdotti, että minä hakisin hallitukseen. Tulin vuonna 2012 ensimmäisen kerran valituksi ja olin toinen nainen PRY:n hallitushistoriassa, Rämö-Korpinen kertoo. 

Pitkä hallitustaipale ja kaksi puheenjohtajakautta 

Rämö-Korpinen toimi PRY:n hallituksessa yli 13 vuotta, aina vuoden 2024 loppuun saakka. Vuosina 2016–2017 ja 2022–2024 hän oli hallituksen puheenjohtajana. Myös vuonna 2015 hän toimi pääosan vuotta vt. puheenjohtajana. Työ yhdistyksen kehittämiseksi on ollut hänelle merkityksellistä. 

– Edelleen yhdistyksen toiminnassa on mukana samoja ihmisiä kuin silloin, kun itse aloitin. Monista heistä on tullut myös ystäviäni. Projektijohtaminen yhdistää meitä kaikkia, ja se luo vahvan yhteisön. Kun menen yhdistyksen tilaisuuteen, tuntuu aina kuin saapuisin kotiin, Rämö-Korpinen kertoo. 

Toisella puheenjohtajakaudellaan Rämö-Korpinen oli mukana valitsemassa yhdistykselle uutta toimitusjohtajaa, Anna-Maria Mäkelää. Rämö-Korpinen kehuu työskentelyä kummankin puheenjohtajakautensa aikaisten toimitusjohtajien kanssa läheiseksi. 

– On ollut ilo saada työskennellä kahden rautaisen ammattilaisen kanssa. Ensimmäisen puheenjohtajakauteni PRY:n toimitusjohtajana oli Timo Saros, joka oli määrätietoinen, vakaa ja harkitseva toimija. Toisella kaudellani puolestaan työparina oli nykyinen toimitusjohtaja Anna-Maria Mäkelä, joka on uudistushaluinen, ripeäotteinen visionääri. Hän on tuonut yhdistyksen julkikuvaan raikkaan kosketuksen, hän kertoo. 

Kansainvälisellä yhteistyöllä on suuri merkitys 

Kansainvälinen ympäristö on tullut Rämö-Korpiselle tutuksi niin töiden kuin hallitustyönkin kautta. Hän toimii tällä hetkellä IPMA:n, International Project Management Associationin, Finance Committeen puheenjohtajana. Projektiammattilaiset on IPMA:n jäsenyhdistys. 

– Komitea konsultoi IPMA:n hallitusta talouteen ja rahankäyttöön liittyvien käytäntöjen, prosessien ja sopimusten tiimoilta sekä seuraa aktiivisesti talouden kehitystä ja tekee siihen liittyviä ehdotuksia. Komitea edustaa roolissaan jäsenmaita ja sen päättäjäfoorumia (CoD). Terve talous on edellytys vuotuisen toimintasuunnitelman toteuttamiseksi sekä niille palveluille, joita IPMA jäsenmailleen tarjoaa. Vuoropuhelu IPMA:n hallituksen kanssa on aktiivista. Työ on palkitsevaa ja näköalapaikka, josta pääsee seuraamaan kompleksin kansainvälisen yhteisön toimintaa, Rämö-Korpinen sanoo. 

Rämö-Korpisen PRY:n hallitusajan alkutaipaleella kansainvälinen yhteistyö oli olennainen osa yhdistyksen toimintaa. Moni ammattilainen oli mukana IPMA:n toiminnassa. Hänen aloittaessaan ensimmäistä puheenjohtajakauttaan kytkentä kansainväliseen kenttään oli kuihtunut tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. 

– Elettiin muutama vuosi, jolloin kytkentää kansainväliseen tahoon ei juurikaan ollut. Siitä kärsi toiminta sekä suhteet IPMA:an. Suomeen kaivataan näkemystä ja vaikutteita maailmalta. Päätöksenteossa sekä sertifiointien ja muidenkin IPMA:n palveluiden kehittämiseen liittyvissä foorumeissa tulee olla mukana aktiivisesti, jotta pääsemme vaikuttamaan kehitykseen ja saamme myös välittömästi Suomeen uusinta tietoa, Rämö-Korpinen toteaa. 

Kansainvälinen yhteistyö ja Suomen yhdistyksen taloustilanne saatiin elpymään määrätietoisella työllä, ja nykyään PRY on taloudellisesti hyvin vakaa yhdistys, joka tekee aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. 

Myös IPMA on kehittynyt Rämö-Korpisen uran aikana ja saanut suomalaista edustusta.  

– IPMA:n palveluvalikoima on laajentunut melkoisesti esimerkiksi sertifikaattien osalta. IPMA:ssa on nykyään yli 70 jäsenmaata. Erityisen iloinen olen siitä, että suomalaisia on IPMA:n erilaisissa työryhmissä jo useita, ja vieläpä varsin näkyvissä rooleissa. 

Tasa-arvo ja ammattilaisten arvostus edistyneet 

PRY on ehtinyt kehittyä Rämö-Korpisen uran aikana monella rintamalla. 

– Naisten osuus yhdistyksessä on kasvanut merkittävästi. Myös yhdistyksen hallituksessa päätöksentekijöinä heitä on jo puolet, hän kertoo. Monimuotoisuuden tunnistaminen ja arvostaminen on tärkeää, koska se rikastuttaa yhteisöjä ja edistää ymmärrystä ja yhteistyötä eri ryhmien välillä. Tämäkin raivaa kaiken aikaa lisää tilaa keskusteluissa, Rämö-Korpinen toteaa. 

Alan oma kieli, oikeanlaisten termien käyttö ja tietyllä tavalla oikeaoppisuus koettiin erityisesti alkuaikoina tärkeäksi. Rämö-Korpinen sanoo, että sittemmin projektiyhteisö on omaksunut avoimempaa ajattelua. Erilaisilla näkökulmilla, malleilla ja ideologioilla on enemmän tilaa elää rinnakkain. Myös ulkoapäin katsottuna projektiammattilaisten asema on kehittynyt. 

– Projektiammattilaisuuden tunnustaminen ja arvostus on noussut matkan varrella. Toki vielä on siinäkin tehtävää. Yhtenä syynä nosteeseen on varmasti sertifiointitoiminnan aktiivisuus, Rämö-Korpinen kiittelee. 

Projektiala tulevaisuudessa 

Yhdistyksen lisäksi myös projektiammattilaisten työ muuttuu. Se saa uusia muotoja, uusia rooleja syntyy, ja perinteisten mallien rinnalle on jyrännyt iso joukko malleja, joille jollain tavalla on yhteistä kireämmän kellotaajuuden ajattelu. Digitalisaatio on muovannut työn tekotapoja ja alaa sekä kiihdyttänyt tekemisen tahtia. Viimeisimpänä muutoksen rintamana tekoäly saa väistämättä roolin tiimeissä ja jopa kollegana. 

– Muutokset ja uudet virtaukset usein nähdään uhkana, mutta muun muassa tekoäly on myös valtava mahdollisuus. Aika, joka säästetään rutiininomaisista töistä tai saadaan tehostamalla työprosesseja, raivaa tilaa luovuudelle ja ihmisten väliselle tuottavalle ja palkitsevalle vuorovaikutukselle. Tulevaisuuden trendeissä ihmisten välisen vuorovaikutuksen väheneminen on tunnistettu liiketoimintariskiksi. Ja jos tämä suunta jatkuu, se on todella huolestuttavaa sekä yksilöiden että yhteisöjen kannalta, Rämö-Korpinen pohtii. 

Rämö-Korpinen toteaa, että projektiammattilaistenkin osalta tulevaisuudessa haasteena on ammattivaje ja taito pysyä mukana nopean kehityksen kelkassa. Projektiammattilaiset tulevat kohtaamaan uudenlaisia, osin vielä tuntemattomia, johtamistilanteita. 

Kirjoittaja: Veera Niemelä Viestintätoimisto Darling 

Taina Rämö-Korpinen on PRY:n kymmenes kunniajäsen

Projektiammattilaiset ry kutsui Taina Rämö-Korpisen kunniajäsenekseen kevätkokouksessaan huhtikuussa 2025. Taina on arvostettu projektialan johtamisen konsultti ja kouluttaja, joka on tehnyt pitkään merkityksellistä työtä sekä yhdistyksen että projektialan hyväksi.  

Yhdistyksen jäsen Taina on ollut yli 20 vuoden ajan, yhdistyksen hallituksessa vuosina 2012–2024 ja hallituksen puheenjohtajana näistä vuosista yli viisi vuotta. Lisäksi hän on toiminut IPMA:ssa ja Pohjoismaisessa yhteistyöryhmässä Nordnetissä useissa työryhmissä vuosia ja edustanut Suomen yhdistystä niissä esimerkillisesti.  

Taina on ollut myös aktiivinen asiantuntija ja puhuja useissa yhdistyksen jäsentilaisuuksissa, ja hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja kolumneja Projektimaailma –lehteen.  

Projektiammattilaiset ry palkitsee yhdistyksen pitkäaikaisia ja aktiivisia jäseniään kunniajäsenyydellä. Kunniajäsenyys myönnetään yhdistyksen hallituksen esityksestä yhdistyksen syys- tai kevätkokouksessa. Ensimmäinen yhdistyksen kunniajäsenyys myönnettiin Juhani Silvastille.  

Kirjoittaja Anna-Maria Mäkelä