Nykyinen hallitusohjelma korostaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja ilmiölähtöisyyttä valtionhallinnon kehittämisessä. Julkisen talouden kestävyyttä pyritään parantamaan hyödyntämällä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja tehostamalla resurssien käyttöä. Valtion PMO-toimijoiden verkosto on perustettu tukemaan näitä tavoitteita. Verkosto kokoaa yhteen projektimuotoisen kehittämisen parissa työskentelevät jakamaan kokemuksia, oppeja ja parhaita käytäntöjä.
Teksti Paula Strann & Suvi Ervamaa
Vuoropuhelua valtion projektitoimijoiden välille
Projektitoimistojen (Project Management Office eli PMO) määrä valtionhallinnossa on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana, ja niille on muodostunut tärkeä rooli projektitoiminnan ohjaamisessa ja yhtenäistämisessä. Syksyllä 2023 Tilastokeskuksen projektitoimistossa syntyi ajatus laajemmasta vuoropuhelusta valtionhallinnon projektitoimijoiden välillä.
”Halusimme luoda tilan, jossa valtionhallinnon projektitoimijat voisivat jakaa kokemuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä,” kertoo Tilastokeskuksen projektitoimiston vetäjä Paula Strann. Ensimmäiseen tapaamiseen marraskuussa 2023 osallistui yhdeksän valtionhallinnon organisaation edustajia, ja pian verkosto alkoi laajentua merkittävästi.
Miten verkosto toimii käytännössä?
Keväällä 2025 mukaan oli liittynyt jo 69 projektitoimijaa 25:stä eri virastosta. Verkosto on kokoontunut puolivuosittain. Tapaamisilla on kiertävä isännöintivuoro, ja isännöivä organisaatio määrittelee kunkin tapaamisen agendan. Verkostolla on myös yhteinen työskentelyalusta Teamsissä.
Valtion PMO-verkoston toiminnan ja viestinnän suunnitteluun perustettiin vuonna 2024 koordinoiva tiimi, joka kehittää verkoston toimintaa jäsenten toiveiden pohjalta.
Ydintiimi on esimerkiksi kartoittanut muita vastaavanlaisia toimijoita, joiden kanssa verkosto voisi tehdä yhteistyötä. Verkossa on noussut esiin myös toive laajentaa toimintaa puolivuosittaisten tapaamisten lisäksi lyhyempiin, tiettyyn aiheeseen keskittyviin sparrailutuokioihin. Vastauksena tähän toiveeseen käynnistyvät syksyllä verkoston uudet PMO-pajat.
Asiantuntijayhteisö kehitystyön tukena
Tähän mennessä tapaamisten teemoja ovat olleet muun muassa projektien ja jatkuvan palvelukehittämisen yhteensovittaminen, projektitoiminnan toimintamallit ja -työvälineet, hyötyjen johtaminen ja tavoitteet julkisen talouden kiristyvässä taloustilanteessa sekä kehittämisen kokonaiskuvan muodostaminen ja hallitseminen eri organisaatioissa.
Lisäksi verkostossa on tarkasteltu projektinhallinnan metodeja, kuten OKR-mallia, kustannus-hyötyanalyysiä sekä priorisoinnin ja projektiseurannan välineitä. Myös projektin- ja salkunhallintatyökalut herättävät toistuvasti keskustelua verkostotapaamisissa. Verkoston jäsenvirastoilla on käytössään erilaisia työkaluja, ja kokemusten jakaminen niiden hyödyistä ja haasteista koetaan arvokkaaksi.
Keväällä 2025 tehdyssä jäsenkyselyssä tunnistettiin toiminnan tärkeimmät hyödyt:
- Mahdollisuus verkostoitua ja saada vertaistukea
- Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen
- Benchmarkaus ja projektitoimistojen kehitystason tunnistaminen
- Ideoita ja uutta näkemystä oman projektitoiminnan kehittämiseen
Jäsenkyselyn mukaan verkoston merkittävimmät hyödyt liittyvät tiedon jakamiseen ja projektitoimistojen kehitystyön tueksi muodostuvaan asiantuntijayhteisöön. Jäsenet kertovat hyödyntäneensä verkoston oppeja muun muassa seuraavilla tavoilla:
“Olen mm. vienyt prosessilouhinnan ideoita ja toimintamalleja organisaatioomme.”
“Priorisoinnin haasteet yhteiset, niihin näkemystä out-of the-box.”
“Muiden mallien hyödyntäminen oman viraston kehittämisen toimintamallin rakentamisessa.”
“Hyötyjen johtamiseen, priorisointiin ja kokonaiskuvan hallintaan kehittämisen osalta.”
Jatkossa verkoston toivottiin käsittelevän muun muassa priorisoinnin, ulkopuolisen rahoituksen, salkunhallinnan, kustannusten ja hyötyjen analysoinnin sekä vaikuttavuuden kysymyksiä. Tulevaisuudessa Valtion PMO-toimijoiden verkosto suuntaa toimintaansa näiden ajankohtaisten teemojen mukaan.
Yhtenä kiinnostuksen kohteena on tekoälyn hyödyntäminen projektitoiminnassa. Verkoston jäsenet voivat saada merkittävää hyötyä jakamalla kokemuksiaan, käymällä yhteistä keskustelua ja sopimalla parhaista käytännöistä. Näin vältetään tilanne, jossa jokainen toimija joutuisi selvittämään asioita yksin.
Miten verkoston toimintaa voi seurata ja miten siihen pääsee mukaan?
Verkoston toiminta jatkuu tänä vuonna uusien tapaamisten merkeissä. Lokakuussa toimintaa esitellään Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä Projektipäivillä.
Verkosto on avoin kaikille valtionhallinnon organisaatioissa projektitoiminnan parissa työskenteleville. Yhteyshenkilönä toimii Tilastokeskuksen projektitoimiston vetäjä Paula Strann (paula.strann@stat.fi). Tervetuloa mukaan!
Kirjoittajat:
Paula Strann, KTM, TtM
Työskentelee Tilastokeskuksessa päätoimisten projektipäälliköiden esihenkilönä ja vastaa projektitoimistosta. Paula on osa Valtion PMO -toimijoiden verkoston koordinoivaa tiimiä.
Suvi Ervamaa, VTL
Työskentelee Tilastokeskuksessa päätoimisena projektipäällikkönä sekä osana projektitoimistoa. Suvi on osa Valtion PMO -toimijoiden verkoston koordinoivaa tiimiä.
