– Valmentaja pyrkii vaikuttamaan siihen, että ihminen löytää oman potentiaalinsa. Mikä potentiaali kullakin ihmisellä on, se on aina yksilökohtaista, toteaa pitkän linjan koripallovalmentaja Henrik Dettmann. Oppi pätee ihmisten johtamiseen niin huippu-urheilussa kuin muualla työelämässä. 

Susijengin pitkäaikainen päävalmentaja on tehnyt merkittävän uran koripallovalmentajana Suomessa ja ulkomailla ja edistää lajin kehitystä tällä hetkellä Koripalloliiton urheilutoimenjohtajana. Dettmann on tehnyt valmentajan töitä 50 vuotta ja toiminut ammattivalmentajana 30 niistä. Valmennusura vei mennessään jo 15-vuotiaana. 

– Kun aloitin, isä sanoi, että hieno harrastus tuo on, mutta ihan oikea ammattikin pitäisi hankkia, Dettmann naurahtaa. Hän kuitenkin seurasi intohimoaan, ja se kannatti. Vuosien varrella taskuun on kertynyt johtamisoppi, jos toinenkin. 

Peli yhdistää erilaisia yksilöitä 

Dettmannin johtamisfilosofia tiivistyy kahteen tekijään: ihmiseen ja peliin. Kaikki lähtee liikkeelle ihmiskäsityksestä – johtajan ihmiskäsitys heijastuu hänen tapaansa johtaa. 

– Ajattelen niin, että ihminen on ajatteleva ja tunteva ainutlaatuinen yksilö, jolla on oma elämänsä, Dettmann avaa näkemystään. Erilaiset ihmiset, ainutlaatuiset yksilöt, vaativat erilaisia johtamistyylejä. 

– Minä voin valmentaa vain yksilöitä, en joukkuetta. Joukkue koostuu monesta yksilöstä, jotka ovat erilaisia, ja siksi kaikkia ei voi valmentaa samalla tavalla. Se olisi epäoikeudenmukaista, Dettmann jatkaa. 

Yksilöitä kuitenkin yhdistää koripallossa peli tai työpaikalla yhteinen työ ja sen tavoitteet.  

– Kukaan ei voi olla peliä isompi, toteaa Dettmann. Jotta pelikuviot saadaan kuntoon, tulee yksittäisten ihmisten toimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Jokainen haluaa pohjimmiltaan onnistua 

Dettmann teroittaa yksilön potentiaalin löytämistä tavoitteisiin pääsemisen avaimena. Hän myös tietää, kuinka johtaja siinä onnistuu ja motivoi yksilön parhaaseen suoritukseensa. 

– Täytyy löytää keinot, joilla saavutat tien valmennettavan sydämeen. Se on kuitenkin viime kädessä tunnekysymys, Dettmann sanoo. 

Tässäkin asiassa ratkaisee ihmiskäsitys. 

– Ajatteletko, että joku heittää tahallaan ohi, että hän tekee tahallaan huonosti? Vai ajatteletko, että kyllä kaikki itse asiassa haluavat onnistua? Kaikilla on aivot, tunteet ja äly, jotka toimivat. Valmentajan kannattaa varmistaa, että ihminen tunnistaa ja kokee saavansa käyttää omaa osaamistaan”, Dettmann jatkaa.  

Oman osaamisen käyttäminen voi joskus tarkoittaa myös kolhujen vastaanottamista ja heittäytymistä asioihin, joita ei vielä osaa. Se on kasvun polttoainetta. 

– Liian usein päästämme itsemme turhan helpolla, kun keksimme selityksiä sille, miksi emme pystyisi johonkin. Tässä kohtaa hyvä valmentaja, joka uskaltaa vaatia, voi olla suureksi avuksi. Vaatiminen on lopulta arvostamista ja toisesta välittämistä, mutta se ei saa olla alistavaa, toteaa Dettmann. 

Omista tavoitteesi ja tunne itsesi 

Koripalloon, kuten työhönkin, liittyy aina pyrkimys tehdä tulosta. 

– Mielestäni tuloksen saavuttelu ei ole millään tavalla ahdistava asia, eikä sitä tulisi tehdäkään ahdistavaksi. Tulos on vain totuus, joka kertoo siitä, missä tilanteessa juuri sillä hetkellä olet. Oleellinen asia on se, millainen matka sinne tulokseen on ollut, Dettmann kiteyttää. 

Mutta millaisella johtamisella tuloksiin päästään? 

Ensin täytyy määritellä tavoitteet niin, että kaikki ymmärtävät ne ja oman roolinsa niiden tavoittelussa. 

– Usein puhutaan tavoitteista, muttei olla mietitty, miten ihmiset kokevat ja omistavat sen tavoitteen. Jos minä vain kerron toiselle, että tämä on sinun tavoitteesi, niin ei hän sitä kovin hyvin omista, Dettmann teroittaa. Ulkopuolelta annettu tavoite, jota ihmiset eivät ole ottaneet omakseen harvoin saadaan täytettyä. 

Tärkeää olisi, että jokainen tuntisi itsensä, jotta voisi auttaa johtajaa johtamaan itseään oikein. 

– Meillä on koripallossa sellainen sanonta, että kypsä ihminen on kypsä koripalloilija. Peli sujuu, kun kukin tuntee oman roolinsa ja tekee oman juttunsa yhteisen tavoitteen eteen, Dettmann havainnollistaa. 

Tunteella ja innolla tuloksiin 

Tulosten saavuttamiseksi Dettmannilla on kolmen e:n kaava: enthusiasm + emotion = energy. Innostuksesta ja tunteesta syntyy energiaa, ja energialla tehdään tuloksia. 

Ensimmäinen rakennuspalikka on innostus – se ajaa ihmistä eteenpäin niin huippu-urheilussa kuin muussakin työelämässä. 

– Jonkun mielestä voi kuulostaa naiivilta väittää, että ihmisillä on taipumus päätyä tekemään asioita, joista he ensisijaisesti pitävät. Urheilussa tämä ainakin pitää paikkansa, mutta uskon siihen laajemminkin. Tämä taas ei tarkoita sitä, että kaikki mitä tekee, tulisi olla pelkästään mukavaa. Monelle parasta on juuri se hetki, kun huomaa venyttäneensä omaa mukavuusaluettaan, Dettmann pohtii. 

Lisäksi Dettmann korostaa, että on tärkeää antaa ihmisten näyttää tunteitaan: se kertoo siitä, että välittää siitä mitä tekee. 

– Jos ihminen ei voi näyttää tunteitaan, hän sulkee itsensä muilta. Kasvun myötä opimme näyttämään tunteita sopivissa määrin. Lapsi näyttää tunteitaan nauramalla tai itkemällä, ja me aikuiset opimme ajan myötä näyttämään niitä toivottavasti vähän toisella tavalla, hän naurahtaa. 

Johtaja yksin ei tee tuloksia 

Myös haastavissa tilanteissa Dettmann liputtaa keskustelemisen ja etenkin kuuntelemisen puolesta. Hyvä keskustelukulttuuri on välttämätön yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. 

– Suomessa vähän naureskellaan länsinaapurille, kun he aina fundeeraavat ja keskustelevat, mutta jos katsoo vaikka talouskehityksen näkökulmasta, niin hyvin paljon paremmin heillä menee kuin meillä. Täällä tuppaa vähän olemaan sellainen henki, että ensin näytetään, kuinka kovia ollaan, ja sitten onkin vaikeaa päästä eteenpäin menettämättä kasvojaan, Dettmann pohtii. 

– Sitten ovat ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta sano, mitä ajattelevat. Jos jätät jotain sanomatta, pihtaat tietoa, joka voisi olla hyödyksi omalle joukkueelle, hän jatkaa. Tärkeää on sanoittaa oma viesti ja jaksaa kuunnella kanssapelaajan ajatuksia. 

Täytyy tunnistaa, että johtajalla on kuitenkin paljon valtaa siihen, kuinka työyhteisössä suhtaudutaan epäonnistumisiin. 

– Ihmisiä on helppo johtaa niin, että näyttää kaiken, missä he ovat mokanneet. Kyllähän siinä saa vallan toisista, mutta ei kovin hyvää yhteistä tulosta. Mielestäni ainoa virhe, jonka ihminen lopulta tekee, on se, että hän lopettaa yrittämisen, toteaa Dettmann. 

Muutoskykyinen johtaja on hyvä johtaja 

Yhtenä johtajan merkittävimpänä taitona Dettmann näkee kyvyn muuttua ja kehittyä. 

– Jos ei olisi kykyä muuttua, en varmasti olisi pysynyt näissä hommissa niin pitkään. Täytyy koko ajan olla nöyrä tilanteelle ja ihmisille”, hän toteaa. Johtaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta pelaajien ja valmentajan välillä. 

Nuorten ihmisten valmentaminen on pitänyt Dettmannin ajan hermoilla: 

– He haastavat minua koko ajan. Kiitos siitä, koska jos ei muutu ajassa, putoaa jengistä. 

Henrik Dettmann

Koripalloliiton nykyinen urheilutoimenjohtaja on valmentanut huippukoripalloilijoita niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana Dettmann toimi vuosina 1992–1997 ja 2004–2021. Lisäksi hän on valmentanut Saksassa, Ranskassa ja Turkissa. Dettmann luotsasi Suomen useisiin arvokisoihin ja Saksan miesten maajoukkueen MM-pronssiin vuonna 2002. 

Dettmann on kotoisin Helsingistä. Neljännen sukupolven stadilainen on kasvanut Pohjois- ja Etelä-Haagassa. Nykyään hän asuu Kauniaisissa puolisonsa ja 11- ja 16-vuotiaiden lastensa kanssa. Vapaa-ajallaan hän liikkuu ja käy uimassa ja toivoo, että isona ehtisi taas pelaamaan golfia.