Osaaminen

Hyvät, pahat ja – tekoäly 

Rauta on kuumaa, kuinka paljon kannattaa takoa? Tekoäly herättää suurta kiinnostusta ja positiivista asennetta, vaikka haasteita ja riskejä tunnistetaankin. Se ei vielä sovi kaikkeen, mutta ymmärrys kasvaa kokeilujen ja pilottien kautta.

Kuvituskuva tekoälystä

Syksyllä 2024 TIVIA ry ja Projektiammattilaiset ry (PRY) sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteuttivat yhteistyössä Tekoäly työssä -kyselyn. Kyselyyn vastasi 365 henkilöä, vastaajina etupäässä projektialan ja tieto- & viestintätekniikan ammattilaisia; vastaukset näyttivät liittyvän nimenomaan valmissovellusten hyödyntämiseen. 

Kyselyn monivalintakysymyksiä purettiinkin jo PRY:n järjestämässä Tekoälystrategia Ai² – Suunnitelmasta käytäntöön -työpajassa. Mutta mitä löytyy, jos mennään pintaa syvemmälle, ja tarkastellaan avointen vastausten antia? 

Henkilökohtainen haaste 

Merkittävimmäksi haasteeksi ilmeni osaaminen, mikä ei ole yllättävää uuden teknologian kohdalla. Noin kolmasosa vastauksista käsitteli taitojen tai osaamisen puutetta. Tämä liittyy huoleen sopivien työkalujen puutteesta ja organisaation saamasta hyödystä: tekoälyä on kokeiltu, mutta monilla on vaikeuksia hahmottaa missä on asian pihvi. Joissakin vastauksissa ilmeni lievää pettymystä ja epäuskoa tekoälyn hyödyllisyydestä. Myös tietoturva ja vastausten luotettavuus nousivat esiin huolina. Muutosvastarinta ja negatiiviset asenteet olivat kuitenkin vähemmistössä (alle 10 % vastaajista). Haasteita tekoälyn hyödyntämisessä on, mutta myös yritystä parantaa tilannetta ja löytää ratkaisuja löytyy – tekoälyllä on yhä etsikkoaikansa menossa. 

Organisaatioiden valmiudet

Organisaatioissa näyttää olevan myönteinen asenne tekoälyn käyttöön: positiivinen suhtautuminen oli seitsemän kertaa yleisempää kuin negatiivinen, joskin joissain organisaatioissa käyttö oli kokonaan kielletty. Osaamistarve nousi esiin tässäkin, noin neljännes vastaajista mainitsi resurssien puutteen ja lähes yhtä moni epäselvät linjaukset. Monessa organisaatiossa ei ole täysin hahmotettu tekoälyn mahdollisuuksia, mikä vaikeuttaa etenemistä ja osaajien kouluttamista, mikä puolestaan vaikeuttaa mahdollisuuksien hahmottamista. Eräänlainen muna-ja-kana-tilanne siis. Joissain organisaatioissa halutaan seurata muiden kokemuksia ennen omaa liikkeellelähtöä. Pilotteja tai kokeiluita mainittiin noin kuudesosassa vastauksista, strategiat ja koulutus lähes yhtä monessa. Tämä viittaa siihen, että liikkeellelähtöäkin on tapahtunut merkittävissä määrin. 

Puolesta ja vastaan 

Kuvituskuva tekoälystä

Tekoälyn käyttöönotto näyttää herättäneen monipuolista keskustelua organisaatioissa. Vaikka hypeä on paljon, huolestuneita argumentteja esiintyy lähes kolme kertaa enemmän kuin mahdollisuuksia korostavia. Huolenaiheet liittyvät pääasiassa luotettavuuteen, tietoturvaan, työpaikkojen menetykseen ja eettisiin kysymyksiin. Vaikka huolestuneisuus korostui, negatiivinen suhtautuminen ilmeni vain alle neljäsosassa vastauksista. Näyttääkin siltä, että tekoälyn suhteen pyritään pitämään jalat maassa ja etsimään hyödyllisiä käyttökohteita, riskit huomioiden.  

Organisaation kehitys 1–2 vuoden aikana

Vastaava positiivisuus tekoälyn mahdollisuuksiin näkyi myös arvioitaessa oman organisaation kehitystä lähivuosina: positiivinen asenne (n. 34 % vastauksista) esiintyi noin seitsemän kertaa useammin kuin negatiivinen suhtautuminen (n. 5 % vastauksista). Suurimpina huolina tuntui olevan epäselvät linjaukset ja koulutuksen puute, toisaalta erilaisia kokeiluja ja pilotteja näyttäisi olevan käynnissä laajalti. Taustalla on jo mainittu muna-ja-kana-tilanne, jota ainakin joissakin organisaatioissa puretaan erilaisilla kokeiluilla ja niistä oppimalla.  

Jälkisanat 

Edellä mainitun perusteella vaikuttaisi siltä että: 

  1. tekoälyn hyödyntäminen kiinnostaa laajasti 
  1. keskeiset riskit (kuten luotettavuus ja tietoturva) on hahmotettu melko yleisesti 
  1. asenne tekoälyn hyödyntämiseen on positiivinen, ja yleisesti nähdään, että se tulee sekä tehostamaan työtä, että muuttamaan työn luonnetta 

Toisaalta: 

  1. tekoälyn työtä hyödyttävät käyttökohteet ovat vielä epäselviä ja jäsentymättömiä 
  1. vielä ei osata tarkkaan arvioida minkälaisia muutoksia prosesseihin ja työtehtäviin tulee 
  1. osittain edellä mainituista johtuen linjaukset ja suunnitelmat ovat jäsentymättömiä, ja sopivaa koulutusta on haastavaa järjestää 

Tässä tilanteessa kannustaminen erilaisiin kokeiluihin ja pilotteihin ja laaja kokemusten vaihtaminen voikin olla tehokkain tapa edetä tekoälyn hyödyntämisessä, oppimisessa ja epäsopivien käyttökohteiden karsimisessa. PRY toteutti vastaavan AI-käyttöä koskevan tutkimuksen alkuvuonna 2024. Tutkimusten tuloksia vertailtaessa muutoksen nopeus on vertaansa vailla. 
Mikään aikaisempi teknologia ei ole jyrännyt organisaatioihin samalla voimalla kuin tekoäly ja kaikki viittaa siihen, että AI:n vauhti kiihtyy entisestään. 

Lyhyenä kertauksena kyselyn monivalintakysymysten keskeiset löydökset (verrattuna kolme kvartaalia (9 kuukautta) aiemmin tehtyyn kyselyyn): 

  1. Tekoälyn käyttö omassa työssä oli lisääntynyt merkittävästi: 
  1. Dramaattinen pudotus EI ollenkaan –vastaajissa 
  1. Päivittäinen, samoin kuin viikoittainen käyttö moninkertaistunut 
  1. Tekoälyyn liittyvän koulutuksen määrä oli kasvanut merkittävästi, mutta vielä suurin osa asiaa opiskelleista oli oman tiedonhaun varassa 
  1. Kollegoiden ennakkoluulot olivat vähentyneet 
  1. Tekoälyn käyttö organisaatiotasolla oli lisääntynyt merkittävästi, ja yhä useammassa organisaatiossa oli käyttöönotto tai sen suunnittelu käynnissä 
    • Tosin yli neljänneksessä yrityksistä ei ollut suunnittelua käynnistetty tai edes keskusteltu 

    5. Tekoäly nähtiin enemmänkin pienenä tai kohtuullisen kokoisena tehokkuuden parantajana kuin merkittävänä hopealuotina 

    Kirjoittaja: 

    Kirjoittaja toimii liiketoiminnan digitalisointia ja tekoälyn soveltamista tutkivana yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hän osallistuu useampaan aihealueeseen liittyvään tutkimushankkeeseen ja vetää Haaga-Helian osalta EUSAir hanketta (https://www.haaga-helia.fi/fi/hankkeet/eusair), jossa vuosina 2024–2026 määritellään tekoälyasetuksen mukaiset tekoälyn testiympäristöratkaisut (tekoälyhiekkalaatikot) koko EU:n alueelle.  

    Altti Lagstedt
    Altti Lagstedt Yliopettaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

    Oliko sivun sisällöstä hyötyä?