Suomen suurin massiivipuurakennus Katajanokan Laituri on suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte. Helsingin merellisessä kansallismaisemassa sijaitseva rakennus valmistui onnistuneesti kunnianhimoisten tavoitteiden seurauksena. Projektiammattilaiset ry palkitsee Katajanokan Laiturin vuoden projektina 2025.

1.9.2025

Teksti Veera Niemelä, Viestintätoimisto Darling

Kuvat Kalle Kouhia & Tuomas Uusheimo

Jaa Facebookissa

Jaa X:ssä

Jaa LinkedInissä

Katajanokan Laiturin rakentaminen lähti liikkeelle metsäteollisuusyritys Stora Enson aloitteesta. Yhtiön entinen pääkonttori sijaitsi niin ikään Katajanokalla Alvar Aallon suunnittelemassa “Sokeripalassa”, joten odotukset olivat korkealla. 

– Ratkaisu lähteä vanhalta konttorilta oli tunteikas päätös. Tilat eivät kuitenkaan enää palvelleet kaikkia tarpeitamme. Halusimme jatkaa tarinaa Katajanokalla ja halusimme, että tuleva pääkonttori on loistava esimerkki puurakentamisesta tiiviissä kaupunkiympäristössä. Rakennukseen toivottiin toimivat ja inspiroivat tekniset, akustiset ja visuaaliset ominaisuudet. Tavoitteena oli myös rakentaa mahdollisimman vähähiilisesti ja energiatehokkaasti, kertoo Stora Enson Wood Products -divisioonan liiketoiminnan kehitys- ja myyntipäällikkö Antto Kauhanen. 

Hankesopimuksesta rakentamiseen 

Kauhanen johti Katajanokan Laiturin hanketta Stora Enson osalta. Vuonna 2019 tehtiin hankesopimus työeläkeyhtiö Varman kanssa, joka omistaa Katajanokan Laiturin. Stora Enso, Varma ja Helsingin kaupunki järjestivät arkkitehtikilpailun, johon kutsuttiin kuusi toimistoa Suomesta ja ulkomailta. 

Kilpailuohjelma oli kunnianhimoinen. Suunnitelman tuli täyttää kaupunkikuvallisia arvoja, sillä rakennus valmistui merkittävälle sijainnille Helsingissä. Varmalla oli toiveita käyttötarkoituksiin ja tilaan liittyen, ja Stora Ensolla toimistotilojen toiminnallisuuteen sekä puurakentamiseen liittyen. Lisäksi rakennukselle asetettiin vastuullisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Toiveisiin vastasi lopulta parhaiten suomalainen Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, joka valittiin anonyymisti kilpailutöiden joukosta. 

– Rakennuksen sijainti vaati asemakaavamuutosta, joka meni läpi ennätysaikataulussa. Hanke ei kerännyt yhtäkään valitusta, mikä on suurissa rakennusprojekteissa harvinaista varsinkin, kun rakennetaan Helsingin kansallismaisemaan, Kauhanen sanoo. 

Hankkeen päätoteuttajana oli Haahtela, ja hanke toteutettiin Haahtelan mallilla, jossa he vastasivat projektinjohdosta suunnittelun, ohjauksen ja työmaavalvonnan sekä työmaaohjauksen osalta. Toimintamallissa ei ole yhtä pääurakoitsijaa, vaan mukana oli suuri joukko osaurakoitsijoita. 

– Maarakentaminen oli vaativin vaihe hankkeessa. Sijainti rantaviivan tuntumassa toi haasteensa. Katajanokka on vanhaa täyttömaata, ja alueelta löytyi vanhoja rakenteita, joiden vuoksi rakennuksen perustaminen oli haastavaa. Puurakentaminen puolestaan on suoraviivaista. Elementit tulevat tehtaalta työmaalle valmiina ja käsiteltyinä oikea-aikaisesti. Rungon nostaminen on tehokasta ja nopeaa, ja se tehtiin seitsemässä kuukaudessa. Tämä on yksi puurakentamisen keskeinen etu, Kauhanen kertoo. 

Kunnianhimo siivitti onnistumiseen 

Katajanokan Laituri valmistui aikataulussa kesällä 2024. Kauhanen toteaa, että rakennus on suomalaisten malliesimerkki siitä, mitä luonnon uusiutuvista raaka-aineista pystytään rakentamaan. 

– Hankkeessa oli erinomaiset lähtökohdat onnistumiselle. Rakennuksen pääkäyttäjä, eli Stora Enso, oli alusta asti mukana hankkeessa. Korkea kunnianhimon taso pidettiin systemaattisesti mukana läpi koko projektin, eikä kompromisseja tarvinnut juuri tehdä. Hanke oli huolellisesti valmisteltu, hyvin suunniteltu ja sitä kautta myös hyvin toteutettu. Toteutuksessa korostui Haahtelan osaaminen hankkeiden projektinjohdossa, mikä oli keskeinen tekijä onnistumisessa, Kauhanen kehuu. 

Katajanokan Laituri on ensimmäinen uusi pysyvä rakennus Eteläsataman kupeessa. Alueelle suunnitellut hankkeet ovat aiemmin kaatuneet. Rakennus on Helsingin paalupaikalla ja näkyy mereltä päin Helsinkiin saapuessa, joten maisemaan ei haluttu liikaa muutoksia. Kauhanen toteaakin, että työ oli arkkitehdeille suuri haaste, jossa he onnistuivat: Katajanokan Laituri asettuu maisemaan luonnollisena jatkeena rantaviivan vaaleille rakennuksille. 

– Olemme saaneet palautetta siitä, että rakennuksesta ei välttämättä osaa sanoa kaukaa sen olevan puuta. Kun astuu sisään, voi yllättyä. Siitä saamme paljon positiivista palautetta. Rakennus edustaa monille uutta, kestävää suomalaista puuarkkitehtuuria. Myös Stora Enson henkilöstö on rakennuksesta ylpeä. Miellyttävä työympäristö on tärkeä osa työviihtyvyyttä ja toimiston imua, Kauhanen jatkaa. 

Puurakentaminen vähensi ilmastovaikutuksia 

Stora Enso toimitti kaikki Katajanokan Laiturissa käytetyt kantavan rungon puurakenteet. 

– Tällainen puurakentaminen on valtavirtaa monessa muussa Euroopan maassa, joihin Stora Enso toimittaa tuotteita. Suomessa puurakennuksia ei vielä ollut rakennettu tässä mittakaavassa. Puu on meille rakennusmateriaalina totta kai tuttu, ja nyt pääsemme nauttimaan oman työmme tuloksista. Puulla on materiaalina monia tutkittuja etuja. Se tarjoaa miellyttävän akustiikan, lämpötilaolosuhteet ja visuaalisen estetiikan. Puulla on myös tutkitusti hyvinvointia edistäviä vaikutuksia – se laskee puurakennuksen käyttäjien sydämensykettä ja parantaa keskittymistä ja tuottavuutta, Kauhanen kertoo. 

Uuden rakennuksen aiheuttamat päästöt haluttiin alusta asti minimoida, ja myös siinä puulla oli merkittävä rooli. 

– Rakennettu ympäristö aiheuttaa yli kolmasosan maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä, ja rakennusmateriaalit tuottavat 10–11 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Tässä rakennuksessa puun käyttö uusiutuvana materiaalina vähensi hiilidioksidipäästöjä 35 % verrattuna perinteiseen betonirakentamiseen, Kauhanen kertoo. 

Pienemmän hiilijalanjäljen lisäksi Katajanokan Laituri onkin pitkäikäinen hiilivarasto: puu on kasvaessaan sitonut itseensä hiiltä, joten kokonaisuudessaan valtavan rakennuksen puurakenteisiin on varastoitunut yli 6000 tonnia hiilidioksidia. Se on yhtä suuri määrä päästöjä kuin rakennuksen operatiiviset päästöt seuraavan 50 vuoden ajan tulevat olemaan. Operatiivisiin päästöihin kuuluvat esimerkiksi lämmitys ja sähkönkulutus. 

Rakennettu kestämään 100 vuotta 

Katajanokan Laituri on suunniteltu niin, että se kestää käytössä 100 vuoden ajan. Se on muuntojoustava hybridirakennus, jonka toimintojen suhteet pystytään muuttamaan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä rakennuksen isoimmat käyttäjät ovat Stora Enso ja Sokotel. Aivan rantaviivan tuntumassa sijaitsevan rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon myös tulevaisuuden ilmastovaikutukset. 

– 100 vuoden elinkaaren aikana odotettavissa on merenpinnan nousua ilmastonmuutoksen vuoksi. Rakennus on suunniteltu niin, ettei merenpinnan nousu tulvita rakennusta. Maanalaiset rakenteet ovat vesitiiviit ja rakennuksen ensimmäistä kerrosta on nostettu metrillä siitä, mitä tällä paikalla ennen oli. Rakennus luo siten tulvamuurin sekä itselleen että muulle kaupungille takanaan, Kauhanen kertoo. 

Katajanokan Laituri vastaa moniin tarpeisiin 

Katajanokan Laituri on osin julkinen rakennus, joka yhdistää monien osapuolten tarpeita. Se on tehty kaupunkilaisille, naapurustolle, turisteille ja toimistotyöntekijöille. 

– Yhteiselo on lähtenyt erinomaisesti käyntiin, ja on äärimmäisen hienoa, että tällainen rakennus on tiloiltaan ja palveluiltaan osittain julkinen. Rakennuksen monikäyttöisyys on ollut etu. Asiakkaamme ja vieraamme voivat majoittua rakennuksen hotellissa ja syödä hotellin ravintolassa. Hotellilla on tarjolla erilaisia konferenssitiloja, ja rakennuksesta löytyy laajat kuntosali- ja pukuhuonetilat, Kauhanen havainnollistaa. 

Katajanokan Laituri onkin kokonaisuudessaan onnistunut ja merkittävä projekti. Siksi Projektiammattilaiset ry valitsi sen Vuoden Projektiksi 2025. 

– Toivottavasti tämä antaa rohkeutta ja inspiroi erilaisia toimijoita haastamaan tapaa, jolla on totuttu rakentamaan, ja keskittymään sen sijaan vastuullisiin ja vähähiilisiin projekteihin. Tästä projektista onnistuneen tekivät ihmiset, avainhenkilöt ja kaikki projektin osapuolet. On hienoa saada nauttia rakennuksesta ja tästä huomionosoituksesta, Kauhanen kiittelee. 

Antto Kauhanen Liiketoiminnan kehitys- ja myyntipäällikkö Wood Products divisioona Stora Enso