Ihmiset

Tekoälyn edelläkävijä Tero Ojanperä: näin yritykset voivat hyödyntää tekoälyä

Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja tekoäly-yhtiö Silo AI:n perustaja Tero Ojanperä kannustaa yrityksiä hyödyntämään tekoälyä entistä laajemmin, aina strategiatyöstä lähtien. Tekoälymurroksen keskellä on tärkeää huolehtia tiedon oikeellisuudesta ja tekoälyn käytön eettisistä periaatteista.

Tero Ojanperä workshop esitys

Tero Ojanperä oli mukana fasilitoimassa syksyn 2024 Kakola työpajaa tekoälystrategiasta.

Tero Ojanperän kiinnostus tekoälyä kohtaan heräsi opiskeluaikoina Oulun yliopistossa. Jo vuonna 1989 hän kirjoitti aiheesta opiskelujärjestönsä kiltalehteen. Sittemmin hän on noussut Suomen johtavaksi tekoälyosaajaksi, joka perusti tekoälyratkaisuihin keskittyvän yrityksen ja luennoi nykyään tekoälystä Aalto-yliopistossa. 

– Tekoäly terminä on keksitty jo 1950-luvulla, mutta vasta 2010-luku on ollut tekoälyn aikakautta, koska silloin tekoälyprosessorit alkoivat olla tehokkaita. Tekoäly vaatii paljon laskenta- ja tietokonekapasiteettia, joten aikaisemmin sen hyödyntäminen ei ollut niin hyvin mahdollista, Ojanperä kertoo. 

Vaikka tekoäly on ollut käytössä jo 2010-luvulta, se on tullut esille valtavirrassa vasta viime vuosina esimerkiksi ChatGPT:n myötä. Ojanperä muistuttaa, että teknologiamurroksen vaihe kestää yleensä pitkään, yhden teknologian osalta noin 20 vuotta. 

Tekoäly parantaa työn tuottavuutta kolmessa aallossa 

Ojanperä erottaa toisistaan kaksi erilaista tekoälyä. Syväoppivaa tekoälyä, joka on yksi koneoppimisen muodoista, hyödynnetään jo hyvin laajalti yhteiskunnassa. Sen aikakausi alkoi 2010-luvulla, kun laskentateho alkoi olla tarpeeksi tehokas. Siitä esimerkkinä Ojanperä nostaa paperikoneen, joka osaa ennakoida hajoamisensa ja ehdottaa huoltotoimenpiteitä. Uusin tekoälyn muoto on generatiivinen tekoäly, joka nimensä mukaisesti pystyy luomaan kokonaan uutta sisältöä. Sellainen on esimerkiksi vuonna 2022 lanseerattu ChatGPT. 

Tekoälyn tuottavuuden voi jaotella kolmeen aaltoon, eli eri tasoihin, joilla tekoälyä voidaan hyödyntää ja siten parantaa työn tuottavuutta. Ensimmäisessä aallossa yksilöt hyödyntävät tekoälyä oman työnsä tehostamiseen, kuten raporttien kirjoittamiseen tai ongelmanratkaisuun. 

Toisessa aallossa tekoäly otetaan käyttöön prosessien tehostamisessa organisaatiotasolla. Se voi tarkoittaa esimerkiksi raporttien luomisen automatisointia. 

Kolmannessa aallossa tekoäly integroidaan osaksi yrityksen tuotetta tai palvelua. Se on Ojanperästä kaikkein mielenkiintoisin. 

– Kun laitetaan tekoäly osaksi yrityksen tuotetta, siitä tulee paljon skaalautuvampi. Kun tekoäly automatisoi asiantuntijatyötä, se skaalautuu ilman, että työntekijöiden määrää tarvitsee kasvattaa, hän kertoo. 

Tekoälystrategia selkeyttää tavoitteet 

Tekoälyn hyödyntäminen yrityksessä voi alkaa matalalla kynnyksellä, mutta laajamittaisempaan käyttöönottoon tarvitaan systemaattinen suunnitelma. Ojanperä suosittelee yrityksille tekoälystrategian laatimista. Strategiassa määritellään yrityksen tavoitteet tekoälyn käytön suhteen, kuten toiminnan tehostaminen tai kannattavuuden parantaminen, ja se, miten tekoälyä yrityksessä käytetään. 

– Tekoälystrategian avulla yrityksessä syntyy yhteinen näkemys siitä, mikä tavoite tekoälyn käytöllä on. Usein näkee, että tekoälyllä tehdään erilaisia kokeiluja, mutta ne eivät johda mihinkään, koska isompaa maalia ei ole määritelty, Ojanperä sanoo. 

Tekoäly on etevä strategiatyön apuri 

Tekoäly voi myös olla arvokas työkalu yrityksen strategiatyössä. Sen avulla voidaan esimerkiksi analysoida ulkoista toimintaympäristöä ja tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

– Voit pyytää tekoälyä tekemään analyysin trendeistä, jotka ovat kiinnostavia yrityksesi kannalta. Sitten voit kysyä, miten yrityksesi voisi hyödyntää näitä trendejä, Ojanperä havainnollistaa. 

Tekoälyn avulla voi analysoida erilaisia skenaarioita ja kartoittaa riskejä, mikä auttaa rakentamaan mahdollisimman aukottoman yritysstrategian. 

– Voit pyytää tekoälyä tekemään markkinakehityksestä optimistisen skenaarion, pessimistisen skenaarion tai skenaarion, jossa tietty trendi toteutuu, jolloin saat analysoitua eri liiketoimintamahdollisuuksia. Voit myös pyytää tekoälyä analysoimaan kilpailijaasi ja perustuen heidän strategiaansa tekemään ehdotuksia siitä, mitä sinun kannattaisi tehdä, Ojanperä jatkaa. 

Myös potentiaalisista asiakkaista voi oppia lisää esimerkiksi analysoimalla heidän verkkosivujaan ja pyytämällä tekoälyä tunnistamaan, mitä omalla yrityksellä voisi olla heille tarjota. 

Ihmistä tarvitaan varmistamaan tiedon oikeellisuus 

Tekoälyn käytössä, kuten muussakin yrityksen toiminnassa, tulee huomioida tietoturva ja yksityisyydensuoja: ilmaisversioihin ei tule syöttää luottamuksellista dataa, sillä sitä voidaan käyttää tekoälyn opettamiseen, jolloin se voi päätyä vääriin käsiin. Ojanperä vinkkaa, että esimerkiksi ChatGPT:n ja Microsoft Copilotin maksullisia versioita voi käyttää tietoturvallisesti. 

Tekoälyn vastauksiin ei tule luottaa kritiikittä. Tekoäly saattaa niin sanotusti hallusinoida, eli tuottaa järkevän kuuloisia vastauksia, jotka todellisuudessa eivät pidä ollenkaan paikkaansa tai sisältävät asiavirheitä. 

– Tämän tyyppisiä ilmiöitä voidaan vähentää sillä, että tekoäly kytketään tietokantaan. Silloin se käy hakemassa halutun asian tietokannasta ja osaa vastata kysymyksiin fiksusti ja oikein, Ojanperä sanoo. 

Hän korostaa, että paras tapa huolehtia tekoälyn tuottaman tiedon oikeellisuudesta on laatia yrityksen omat eettiset periaatteet tekoälyn käyttöön. 

– Siinä mietitään, millä tavalla tekoälyä käytetään meidän yrityksessämme ja miten huolehdimme, että se toimii eettisesti kestävästi. Periaatteet voivat liittyä vaikkapa siihen, miten huolehditaan, että tekoälyn käyttämä data on hyvälaatuista. 

Tekoälyn kehitys jatkuu, mutta mihin asti? 

– Tekoäly tulee yleistymään. Se arkipäiväistyy ja tulee olemaan osa meidän jokapäiväistä elämäämme. Sen takia jokaisen pitäisi jollain tasolla sitä ymmärtää, Ojanperä toteaa. 

Tekoäly vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan monien elämään merkittävästi – Ojanperä näkee, että esimerkiksi tiettyjä työtehtäviä tulee katoamaan tekoälyn kehityksen myötä. 

– Monesti juniorityöntekijöiden tekemät tiedonhakutehtävät ja yhteenvedot hoitaa jatkossa tekoäly. Toisaalta tekoälyn avulla vähäisemmilläkin taidoilla varustettu ihminen voi tehdä monimutkaisempia tehtäviä, hän sanoo. 

Tekoälyn kehitys on jo nähtävissä. Esimerkiksi ChatGPT on kehittynyt merkittävästi elinkaarensa aikana. Sen kielimallit ovat kehittyneet, ja uusi o1-malli on entistä parempi päättelykyvyssä ja pystyy ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia. Kuvien ja videoiden luominen sekä äänen kloonaus tekoälyllä ovat ottaneet harppauksia eteenpäin. Tulevaisuus on kuitenkin vielä avoinna. 

– Nyt keskustellaan siitä, tuleeko jossain vaiheessa saturaatiopiste, jossa älykkyyden kehitys pysähtyy. Sitä on vaikeaa ennustaa. Toinen iso keskustelunaihe on se, millä datalla tekoälyä voidaan opettaa, mistä dataa saadaan, voiko sitä käyttää vapaasti ja pitääkö siitä maksaa datan omistajalle, Ojanperä kertoo. 

Tero Ojanperä

Tero ojanperä henkilökuva

Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja usean yrityksen hallituksen jäsen on tehnyt merkittävän uran tekoälyn parissa. Pohjoispohjalaisen teekkarin tie vei Oulun yliopistosta johtamaan Nokia-tutkimuskeskusta sekä Nokian strategia- ja teknologiajohtajaksi. Sittemmin hän on toiminut myös startup-sijoittajana. Vuonna 2017 Ojanperä perusti tekoälyratkaisuihin keskittyvän Silo AI:n joka kasvoi 300 hengen yritykseksi. Yhtiö myytiin kesällä 2024 yhdysvaltalaiselle AMD:lle. Akateeminen ura on kulkenut yritysmaailmassa luodun työuran rinnalla, ja Ojanperä on väitellyt tekniikan tohtoriksi. 

Ojanperä on kotoisin Vihannista ja asuu nykyään Espoossa vaimon ja koiran kanssa. Aikuiset lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Tekoälyaiheet näkyvät myös vapaa-ajan vietteissä – Ojanperä tuottaa somesisältöä tekoälystä hashtagilla #AiTero, sillä hän haluaa levittää tietoa tekoälystä ja popularisoida sitä. Lisäksi sydäntä lähellä ovat triathlon, painonnosto ja erilaiset puuveneet. 

Oliko sivun sisällöstä hyötyä?