Mona Moisala on ajatustyöläisiä kouluttava ja valmentava psykologian tohtori, joka tutkii erityisesti aivojen ylikuormittumista, teknologian vaikutuksia aivoihin sekä keskittymiskykyä. Moisala oli jo nuorena kiinnostunut aivojen toiminnasta. 

– Luin yläkouluikäisenä neurologi Oliver Sacksin kirjan ”Mies joka luuli vaimoaan hatuksi”, jossa hän kuvaa erikoisia aivovauriopotilastapauksia. Muistan jo silloin ajatelleeni, että en tiedä mitään mielenkiintoisempaa kuin ihmisaivot ja niihin liittyvät selittämättömät mysteerit. Siksi lähdin opiskelemaan aivotutkimusta, hän kertoo  

Aivoystävällinen kulttuuri tukee organisaation menestystä 

Moisala näkee suomalaisessa työelämässä paljon myönteisiä, terveitä perusperiaatteita: ylitöiden tekeminen ei ole normi, vapaa-ajalle riittää aikaa ja johtamistyö sekä työntekijöiden arvostus ovat hyvällä tolalla. 

On myös huonoja puolia. Moisalan mukaan meissä istuu edelleen syvässä ajatus siitä, että koko työpäivä pitää käyttää tehokkaasti suorittaen, ja ettei työpäivän aikana saa ”löysäillä”. 

– Ajatustyöhön sovelletaan samoja periaatteita kuin liukuhihnatyöhön niin, että ajatustyön laatua mitataan suoritteiden määrällä. Mutta ajatustyössä työpäivään täytyy kuulua myös aivoja lataavia hetkiä. Aivot eivät ole kone, ne eivät pysty keskittymään ja ajattelemaan tehokkaasti kahdeksaa tuntia putkeen. Laadukasta ajatustyötä ei voi mitata lähetettyjen sähköpostien tai palaverien määrällä, vaan myös hiljainen ajatteluaika on äärimmäisen arvokasta, hän toteaa.  

Uransa aikana Moisala on nähnyt kehitystä työelämän aivoystävällisyydessä. Yrityksissä on alettu ymmärtää, että terveen aivotyön tukeminen edistää koko organisaation menestystä. 

– Työnantajat ja esihenkilöt näkevät jo selkeästi sen, että ajatustyötä on syytä kehittää kestävämpään suuntaan, koska se tukee myös työn tehokkuutta. Väsyneet tai ylivirittyneet aivot tekevät enemmän virheitä, eivät saa yhtä paljon aikaan, eivätkä tuota uusia ideoita. Siksi aivoterveys linkittyy suoraan työn tuottavuuteen, Moisala sanoo.  

Keskittyminen ja palautuminen tukevat aivotyötä 

Multitasking ja keskeytykset ovat yksiä yleisimmistä haitoista tehokkaalle aivotyölle: aivoille on kuormittavaa yrittää tehdä kahta tai useampaa keskittymistä vaativaa asiaa samaan aikaan. 

– Varsinkin etuotsalohkot joutuvat silloin pinnistelemään, ja se syö valtavasti resursseja. Keskeytysten suhteen on sama juttu, eli aivoilta vaatii paljon energiaa palauttaa huomio takaisin siihen, mitä se oli tekemässä ennen keskeytystä. Lopputuloksena teemme töitä tehottomammin ja työmme laatu kärsii, Moisala sanoo. 

Moisala nostaakin keskittymisen ja palautumisen aivoystävällisen työn tärkeimmiksi tukipilareiksi. Hän kehottaa jokaista aivotyöläistä kiinnittämään huomiota niiden rooliin työarjessaan. 

– Onko kalenteriisi merkitty selkeästi työjaksoja, jolloin saat keskittyä ajatustyöhön ilman keskeytyksiä? Huomaatko työpäivässäsi täysin turhia keskeytyksiä, jotka olisi helppo karsia pois? Mitä teet tauon aikana? Annatko aivoille silloin aidosti palautumisaikaa, vai otatko käteen kännykän? Venyvätkö palaverinne aina yliajalle, jolloin kaikilla on koko ajan vähän kiire ja palavereissa tulee multitaskattua? Näihin asioihin tarttuisin ihan ensimmäisenä, kun työpaikalla halutaan parantaa aivoergonomiaa, hän listaa. 

Projektityö vaatii palautumista myös välietapeilla 

Projektiammattilaisen työssä on läsnä aikapaine ja monia liikkuvia palasia. Joku motivoituu ja saa energiaa paineen alla työskentelystä, kun taas toiselta se saattaa vaatia enemmän ponnisteluja ja aivotyötä.  

– Kaikkien kohdalla pätee kuitenkin se, että intensiivisemmän työjakson jälkeen olisi tärkeää varata riittävästi aikaa palautumiselle. Kun projekti saavuttaa välietapin tai päätepisteen, muistetaanko sen jälkeen hetki hengähtää ja arvostaa sitä, mitä juuri on saatu aikaiseksi? Se olisi aivojen lataamisen kannalta oleellista, Moisala muistuttaa. 

Aivoja lataa esimerkiksi se, että päästää irti työajatuksista, liikuttaa kehoaan, juttelee kollegoille, tai on vain hetken tekemättä mitään. 

Älylaitteet haastavat keskittymistä 

Digitalisoituvassa ympäristössä jatkuva saavutettavissa oleminen altistaa aivojamme jatkuville keskeytyksille, jotka hapertavat keskittymiskykyä ja saavat meidät jumiutumaan ylivirittyneeseen, reagoivaan olotilaan. 

– Olisi todella tärkeää, että jokainen voisi edes tunnin ajan työpäivässä olla tavoittamattomissa, jotta syvällisempi ja levollisempi ajatustyö on mahdollista, Moisala sanoo. 

Tekoäly on monelle jo päivittäinen työkaveri, joka helpottaa työntekoa monin tavoin. Käyttötavasta riippuen se voi joko haitata tai tukea hyvää aivotyötä. 

– Varsinkin jos tekoälylle ulkoistetaan ongelmanratkaisua sekä kirjoitus- ja ajattelutyötä, meidän hoidettavaksemme jää yhä enemmän pientä sälää, kuten sähköposteihin vastaamista ja työtehtävien organisointia ja aikataulutusta. Parhaimmillaan tekoäly taas toimii oman ajattelun kirittäjänä ja mentorina tai sälähommia hoitavana sihteerinä, Moisala toteaa.  

Moisala ei ole heittämässä puhelinta tai muita digitaalisia työkaluja romukoppaan. Älylaitetta voi käyttää myös hyvinvoinnin tukemiseen. 

– Esimerkiksi sosiaalisen median kanavien selaamista rajaavat applikaatiot ovat todella hyödyllisiä, käytän sellaista itsekin. Meditaatiosovellukset auttavat tekemään päivän aikana lyhyitäkin palauttavia rentoutusharjoituksia. YouTube-videon avulla päivän aikana voi tehdä, vaikka pienen taukojumpan, Moisala toteaa. 

Aivoystävälliset tavat juurtuvat esimerkin voimalla 

Aivoergonominen työskentely on niin organisaation, esihenkilöiden kuin työntekijöiden vastuulla. 

– Yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä usein vain rajallisesti, joten esihenkilön täytyy myös johtaa aivoystävällisten periaatteiden mukaan. Hän voi esimerkiksi huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus varata kalenteriin rauhallisempaa syvätyöskentelyaikaa. Koko organisaatio toimitusjohtajasta lähtien luo yhdessä toimintakulttuuria, jossa jokaisen omalla esimerkillä on merkitystä, Moisala sanoo. 

Esihenkilöiden esimerkillä on erityisen suuri vaikutus työyhteisössä. 

– Kuormittunut esihenkilö ei jaksa johtaa, joten johtajille omasta aivoterveydestä huolehtiminen on ykkösasia. Lisäksi on hyvä pohtia, onko työntekijöiden kanssa puhuttu ääneen työn tekemisen tavoista ja yhteisistä periaatteista. Onko esimerkiksi tavoitettavuudelle selkeät yhteiset pelisäännöt, eli kuinka nopeasti odotetaan vastausta kussakin viestintäkanavassa? Päivystäminen viestintäkanavilla varmuuden vuoksi luo valtavasti turhia keskeytyksiä ja aivokuormaa, Moisala sanoo. 

Löydä omat tapasi vahvistaa aivotyötä 

Moisala kannustaa jokaista pohtimaan itselle sopivia tapoja palautua. Myös hän itse on muodostanut omat, hyväksi havaitut tavat pitää taukoja. 

– Kiinnitän paljon huomiota palautumiseen työpäivän aikana, ja mittaan sitä älysormuksella. Palaudun parhaiten tekemällä kesken työpäivän pienen happihyppelyn tai tanssimalla lempibiisini tahtiin, hän kertoo. 

Entä mistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun haluaa tehdä parempaa aivotyötä? Moisala listaa kolme asiaa, jotka jokainen ajatustyöläinen voi tehdä aivoterveytensä hyväksi. 

– Vietä kännykätön lounastauko, jotta aivosi saavat laadukasta palautumisaikaa. Toiseksi tarkista työkoneesi ja puhelimesi ilmoitusasetukset: täytyykö sinun esimerkiksi saada ilmoitus jokaisesta uudesta saapuneesta sähköpostista? Kolmanneksi voit ottaa juuri nyt viisi syvää henkäystä. Näin rauhoitat hermostoasi ja annat aivojesi hetkeksi irtaantua työajatuksista.