Turun kaupunki on kehittämässä uutta digitaalista sovellusta ruoka-avun saannin helpottamiseksi. Taustalla on kaupungin tavoite torjua köyhyyttä ja vastata ruoka-avun muuttuviin tarpeisiin. Hanke sai rahoituksen Bloombergin säätiön järjestämässä kansainvälisessä kilpailussa kaupungeille. Projektiammattilaiset ry palkitsee Turun kaupungin innovaation vuoden projektina 2026.
Teksti Veera Niemelä, Viestintätoimisto Darling
Kuva: Turun Sanomat
Turun kaupungin keksintö on poikkeuksellinen: puhelinsovellus ruoka-avun jakamiseen. Käyttäjä voi varata sovelluksen kautta ajan ruuan noutamiseen ja välttyä näin jonottamiselta. Sovellus on kehitysvaiheessa, ja sen koekäyttö on tarkoitus aloittaa alkuvuoden 2027 aikana. Valmista tulee vuonna 2028. Taustalla on halu ratkoa yhteiskunnallisia haasteita.
– Köyhyyden torjunta on yksi Turun kaupungin strategisista tavoitteista. Haluamme tehdä ruoka-avusta entistäkin saavutettavampaa ja kehittää logistiikkaketjuja, jotta ruokaa saataisiin yhä paremmin jaettua ihmisille. Tarkoituksena on puuttua etenkin lapsiperheköyhyyteen, kertoo hankejohtaja Niina Haukioja Turun kaupungilta.
Suomessa ruoka-apua on jaettu hyvin samalla tavalla siitä saakka, kun leipäjonot muodostuivat osaksi katukuvaa 1990-luvun laman aikaan. Viime aikoina kentältä saatu viesti on karu: nälkä on palannut ruokajonoihin.
– Laman jälkeisessä ajassa ruoka-apu on pääosin täydentänyt ja helpottanut ihmisten arkea. Nyt korostuu se, että ihmisillä on aidosti pulaa ruuasta, ja ruokaan riittävä rahasumma on selkeästi aiempaa pienempi, Haukioja taustoittaa.
Turku voitti rahoituksen kansainvälisessä kilpailussa
Hanke sai rahoituksen yhdysvaltalaisen Bloomberg Philanthropies -säätiön kilpailusta. Säätiö jakaa rahoitusta maailmanlaajuisesti kaupungeille erilaisten urbaanien haasteiden ratkaisuun. Turku oli palkittujen 24 kaupungin joukossa ainut pohjoismainen kaupunki.
– Kun Bloombergin säätiön kilpailu syksyllä 2024 julkistettiin ja lähdimme siihen mukaan, he kiinnostuivat tavoitteestamme tehdä ruoka-avusta saavutettavampaa. Nimenomaan ehdotus digitaalisesta ratkaisusta ruoka-apuun kiinnitti säätiön huomion. Kesällä 2025 kävimme Kolumbiassa pitchaamassa ideaamme kilpailun finaalivaiheessa, ja lopulta saimme rahoituksen, Haukioja iloitsee.
Ruoka-avun rinnalle myös muuta tukea
Sovellus ei ole itseisarvo, vaan yksi osa ruoka-avun rakenteellista kehitystä Turussa. Tarkoituksena on luoda kokonaan uusi digitaalinen alusta, joka mahdollistaa ruoka-avun sujuvamman jakelun. Sovellus on käyttäjälle näkyvä osa alustaa.
– Ruoka-avun saajat voivat valita, käyttävätkö sovellusta vai eivät. Esimerkiksi työssäkäyvillä ruoka-avun asiakkailla ei välttämättä ole arjessaan aikaa jonottaa ruokaa. Toisaalta joillekin jonottaminen ja yhteinen ruokailu on tärkeä sosiaalinen kokemus, joka halutaan säilyttää. Digitaalinen alusta auttaa järjestöjä ruoka-avun organisoinnissa riippumatta siitä, käyttääkö avunsaaja sovellusta vai ei. Alustan avulla varmistamme, että jakopisteillä on ruokaa riittävästi, ja käyttödatasta saatavan tiedon avulla voimme ennakoida kävijämääriä, Haukioja kertoo.
Oman haasteensa ruoka-apuun tuo se, että kauppojen kehittynyt varastonhallinta on vähentänyt yli jäävän ruuan määrää. Merkittävä osa ruoka-avun ruuasta saadaan lahjoituksina kaupoilta. Nyt lahjoitetun ruuan määrä on laskussa, ja määriä on aiempaa haastavampaa ennakoida. Digitaalinen alusta auttaa yhä paremmin kohdistamaan avun sinne, missä se on eniten tarpeen.
Haukioja kertoo, että Bloombergin säätiötä kiinnosti innovaatiossa digitaalisuuden lisäksi sen kokonaisvaltaisuus. Sen lisäksi, että sovelluksesta saa ruoka-apua, on sen kautta tarkoitus tarjota myös muita käyttäjille hyödyllisiä palveluita.
– Kaupungin oma palveluohjaus, kuten työllisyysneuvonta, harrastukset ja varhaiskasvatus, on tarkoitus tuoda mukaan sovellukseen. Olemme alusta alkaen käyneet keskusteluja myös hyvinvointialueen kanssa, joka voisi tuoda mukaan esimerkiksi etsivän sosiaalityön. Monet hyvinvointialueen asiakkaat käyttävät ruoka-apua, jolloin hyöty olisi molemminpuolinen. Lopulliset päätökset tarjottavista palveluista tehdään käyttäjätarpeiden pohjalta. Koska palvelua kehitetään julkisella rahalla, haluamme varmistaa, että mukaan valituille palveluille on oikeasti käyttöä, Haukioja avaa.
Digitaalista alustaa suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa
Alustaa on kehitetty ruoka-avun asiakkaiden ja ruoka-apua tarjoavien järjestöjen toiveita kuunnellen.
– Turussa on aktiivinen ja laaja ruokatoimijoiden verkosto, noin 15 järjestöä. He ovat alustan tulevia käyttäjiä. Siksi on erityisen tärkeää, että kaikki ratkaisut kehitetään yhdessä palveluntarjoajien kanssa, Haukioja toteaa.
Kesällä 2025 Bloombergin säätiön kilpailun finaalivaiheessa projektitiimi toteutti käyttäjätutkimuksen. He haastattelivat ruoka-avun asiakkaita siitä, käyttäisivätkö he digitaalista palvelua ruoka-avun saamiseen, ja millainen sen tulisi olla. Asiakkaiden kanssa testattiin esimerkiksi käyttöliittymää. Myös järjestötoimijoita haastateltiin samalla tavalla.
Kaupunkien kehitys syntyy uskalluksesta kokeilla
Bloombergin säätiön rahoitus on suunnattu nimenomaan kaupunkien haasteiden ratkomiseen. Tavoitteena on löytää kohdat, joissa hallinto ei vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
Säätiön prosessi on tavallista rahoitusprosessia pidempi ja osallistavampi. Haukioja kehuu suunnitteluprosessin perusteellisuutta, joka mahdollisti uudenlaisen tavan lähestyä haastetta.
– Tässä projektissa poikkeuksellista oli pitkä valmisteluaika, joka eteni ideasta systemaattiseen 4–5 kuukauden valmistelujaksoon, ja siitä lopulliseen arviointiin. Tavallisesti rahoitus saataisiin ensin, ja vasta sen jälkeen alkaisi varsinainen kehitystyö.
Finaalivaiheessa projektitiimi sai viikoittaista sparrausta ideansa kehittämiseen. Juuri sitä kautta syntyi esimerkiksi idea siitä, että ruoka-avun asiakas voisi joko varata ruuan sovelluksesta tai jonottaa paikan päällä toiveensa mukaan.
– Se oli projektijohtamisen näkökulmasta mielenkiintoinen prosessi. Tavallisesti käytössä olisi ehkä yksi analyysimenetelmä, jonka pohjalta tehtäisiin johtopäätökset ja edettäisiin toteutukseen. Nyt suunnitelmat purettiin uudestaan ja uudestaan osiin, ja kasattiin aina eri menetelmin, eri näkökulmista. Kun samat tulokset alkoivat toistua eri analyysimenetelmillä, meille alkoi varmistua, että ideamme toimii, Haukioja kertoo.
Kokemus oli positiivinen, ja Haukioja kannustaakin kaupunkeja toteuttamaan rohkeasti projekteja myös mukavuusalueen ulkopuolella. Kaupunkien innovaatioilla voidaan parantaa ihmisten elämää ja koko kaupungin toimintaa.
– Jos kaupunki ei muutu, ihmiset eivät muutu. Uusien toimintatapojen löytäminen voi myös säästää rahaa ja tehdä sen käytöstä järkevämpää. On paljon sellaisia kehitysaiheita, joita kaupungeissa ja kunnissa ei tulla edes ajatelleeksi, koska ne eivät kuulu pakollisen toiminnan piiriin. Tässä hankkeessa siistiä on ollut poliittinen ja hallinnon rohkeus. Opimme tästä valtavasti tiiminä, ja voimme tuoda oppeja myös muihin töihimme, Haukioja summaa.
Ruoka-avun tulevaisuutta rakennetaan nyt
Projektitiimi on tällä hetkellä työn touhussa kehittämässä digitaalista ruoka-apua. Tarve kahden vuoden päästä valmistuvalle kokonaisuudelle ei ole ainakaan vähentymässä.
– Tulevaisuutta on vaikeaa ennakoida, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät avuntarvetta. Uutena ilmiönä vieraskielisten opiskelijoiden osuus ruokajonoissa on kasvanut isoimmissa kaupungeissa, Haukioja kertoo.
Entä voisiko digitaalista ruoka-apua tulevaisuudessa käyttää muissakin kaupungeissa Suomessa tai maailmalla?
– Voisi, ja ratkaisun monistettavuus on myös Bloombergin säätiön tahtotila. Myös kansainvälisesti käyttömahdollisuuksia on, vaikka onkin huomioitava, että ruoka-apupalveluissa ja sosiaaliturvajärjestelmissä on maiden välillä rakenteellisia eroja, jolloin avunsaajat tarpeineen voivat olla erilaisia kuin Suomessa. Digitaalinen alusta on kuitenkin monistettavissa käyttöön muualle, eivätkä käyttökohteet rajaudu vain kaupungin ja hyvinvointialueiden palveluihin.
Turun kaupungin ruoka-apusovellus
Turun kaupunki kehittää digitaalista alustaa ruoka-avun jakamisen tueksi ja sujuvoittamiseksi. Osana projektia kehitetään mobiilisovellus, jota ruoka-avun asiakkaat voivat käyttää ruuan varaamiseen. Yhteiskunnallisesti merkittävä hanke palkitaan vuoden projektina 2026.
Hanke sai rahoituksen yhdysvaltalaisen Bloomberg Philanthropies -säätiön Bloomberg Mayors Challenge -kilpailusta. Säätiön taustalla on New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg, ja se tarjoaa maailmanlaajuisesti rahoitusta kaupunkien haasteiden ratkaisuun.
Kilpailun teemana oli “Transforming city services”. Se käynnistyi syksyllä 2024, ja alkuvuonna 2026 voittajiksi valittiin 24 kaupunkia 50 finalistin joukosta. Kilpailuun osallistui yhteensä yli 630 kaupunkia. Turun kaupunki sai hankkeensa toteuttamiseen miljoonan dollarin rahoituksen sekä 200 000 dollaria henkilöstökuluihin.
