Osaaminen

Tekoäly nostaa projektijohtamisen rimaa

Tekoäly kokoaa projektista tilannekuvan, nostaa esiin poikkeamat ja riskit, päivittää aikataulun ja riippuvuudet sekä valmistelee seuraavat päätösehdotukset. Päivän työ tulee tehtyä muutamissa minuuteissa. Mitä hommia projektipäällikölle oikeastaan enää jää? Yksi asia on selvä: keskinkertainen rutiinien pyörittely ei jatkossa enää projektijohtajalta riitä.

Kuva: Roosa-Maria Kauppila

Säästyvän ajan arvo?

Projektiammattilaiset ry:n (PRY) tänä syksynä tekemässä Project Excellence -kyselytutkimuksessa 77,9 % vastaajista arvioi, että tekoäly ja automaatio ovat merkittävimmät projektijohtamiseen vuoteen 2030 mennessä vaikuttavat tekijät. Tehokkuus, ajan säästö, nopeammin valmista: ilmiötä kuvattiin tutkimuksen vastauksissa monin eri tavoin. Moni myös vastaavasti kysyi, mitä projektipäällikölle jää, jos tekoäly hoitaa aikataulutusta, riskien tunnistamista ja raportointia?

Vastaus riippuu siitä, miten rutiineista vapautuva aika hyödynnetään, eli mitä uutta otetaan projektipäällikön tehtäväkuvaan. Muuttuuko projektipäällikön rooli esimerkiksi niin, että hänen vastuulleen tulee myös varmistaa projektilla tavoiteltujen hyötyjen toteutuminen? Kuinka ollakaan, hyötyjen johtaminen nousi tutkimuksessa tärkeimmäksi organisaation kehittämiskohteeksi, jopa ohi tekoäly- ja digitalisaatio-osaamisen.

Hyötyjen johtaminen on hyvin varteenotettava vastaus siihen, mihin säästyvää aikaa kannattaa käyttää. Projektipäällikkö ja projektinomistaja ovat usein paras työpari konkretisoimaan sen, mitä toiminnassa halutaan muuttaa, jotta tavoiteltu hyöty syntyy. He voivat myös määritellä mittarit, joilla hyötyjen toteutumista arvioidaan sekä sopia, kuka vastaa hyötyjen johtamisesta ja seurannasta projektin valmistuttua. Tällainen pohdinta kannattaa käydä jo silloin, kun projektin sisältöön ja käyttöönottoon voidaan vielä vaikuttaa. Silloin projektipäälliköllä on onnistumisen avaimet käsissään.

AI-kolikon kääntöpuoli

Tekoälyn tarjoama ”viisaus” perustuu todennäköisyyslaskentaan ja kielialgoritmeihin eikä todelliseen, pragmaattiseen kokemukseen ja osaamiseen. Tekoäly voi koota tilanneraportin minuuteissa. Yhtä nopeasti se voi ahtaa raportin täyteen ympäripyöreää projektijargonia, jossa asian ydin häviää.

Erityisesti nyt, kun apunamme on AI-kirjoitusvirtuoosi, yksi projektipäällikön tärkeimmistä taidoista on sanoa olennainen lyhyesti ja ymmärrettävästi: Mitä tiedämme? Mikä on vielä epävarmaa? Mitä pitää päättää?

Myös kokemus on projektipäällikön työkalupakin olennainen instrumentti, jota ei voi AI:n ”tekokokemuksella” tai projektijargonilla korvata. Aidon kokemuksen yhdistäminen aktiiviseen, mutta kriittiseen otteeseen tekoälyn hyödyntämisessä avaa monelle konkarille huimia näköaloja ja mahdollisuuksia keksiä oma projektijohtaminen uudelleen.

Kun tekoäly tuo esiin riskin tai valmistelee päätösehdotuksen, projektipäällikön pitää ymmärtää, mihin arvio perustuu ja mitä olennaista tietoa siitä saattaa puuttua. Kun päätösehdotuksia syntyy nopeammin, on yhä tärkeämpää varata aikaa myös sille, että aiempien päätösten seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan kriittisesti. Muuten projektissa tehdään uusia valintoja ja päätöksiä ennen kuin tiedetään, mitä edellisistä seurasi.

On aika kohdata sekä ihmiset että tekoäly

Kysyttäessä, mikä on tärkein organisaatioiden osaamisen kehittämistarpeista, kärkeen nousivat muutoksen johtaminen (58,2 %) sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen (50,5 %.)

Näitä taitoja kannattaa kehittää yhdessä. Tekoälyn käytön opettelu on vasta osa työtä. Yhtä lailla pitää oppia sopimaan tiimin kanssa, miten työnjako muuttuu, käsittelemään muutoksen herättämiä huolia ja seuraamaan, helpottaako AI ja uusi työtapa todella ihmisten työtä.

Kun tutkimuksessa kysyttiin, mitkä kyvykkyydet ovat tärkeitä projektijohtamisen onnistumiselle seuraavien 2–3 vuoden aikana, 86,5 % vastaajista nosti ihmisten johtamisen tärkeimmäksi. Heti vanavedessä kakkosena tulee vaikuttaminen ja yhteistyötaidot. Tässä ei ole mitään uutta. Ihmisten johtaminen ja vuorovaikutustaidot ovat aina olleet projektipäällikön osaamisen ja projektien onnistumisen ydin.

Työelämään vyöryvät uudet teknologiat ja niiden opettelu ovat usein vieneet huomiomme ja vieraannuttaneet työyhteisön ihmisiä toisistaan. Uskon, että tekoäly voi puolestaan käynnistää projektijohtamisessa inhimillisyyden renessanssin. Käytännössä se alkaa siitä, että projektipäällikkö ehtii tavata ja kuunnella ihmisiä, joiden työstä projektissa on kysymys. Hyvä johtaja antaa tiimille tilaa kertoa epävarmuudesta ja perustelee päätökset myös niille, joiden ehdotukset jäivät sivuun. Nyt punnitaan, kuinka hyvin projektipäällikkö osaa hyödyntää rutiineista vapautunutta aikaa, kuunnella ihmisiä, valmistella vaikeitakin valintoja ja seurata päätösten toimeenpanoa ja vaikutuksia. Vuorovaikutuksen lisääminen vaatii kuitenkin opettelua, rohkeutta ja asiaan tarttumista silloinkin, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Kun tekoäly vapauttaa tunnin aikaasi projektissa, kenen kanssa käyt sen keskusteluun, jolle et ole aiemmin löytänyt aikaa?

Jouko Kaaja henkilökuva
Jouko Kaaja Projektipäällikkö

Oliko sivun sisällöstä hyötyä?